Pari viikkoa sitten tuntui siltä, kuin kaikki kaatuisi päälle. Mistään ei oikein saanut kiinni, en tiennyt mistä aloittaisin purkamaan pahaa oloa. Varsinkaan kun en taas oikein tiennyt mikä hätänä. Jo pidemmän aikaa oli taas ollut vähän alakuloinen olo. Vakavissani harkitsin jo paluuta terapeutin luokse, koska tuntui niin ahdistavalta kaikella tapaa. Muistin kuitenkin hyvältä ystävältäni saamani kirjan, pieni pokkari joka käsitteli jotain tunnejuttuja. Ajattelin, jos sieltä vaikka saisi vinkkejä. Se oli paras ratkaisu ikinä, ottaa tuo kirja käteen ja ruveta lukemaan. Tommy Hellstenin Pysähdy- Olet jo perillä. 

Aivan mahtava tapa kirjoittaa. En todellakaan jaksa lukea mitään oppaita onnellisuuteen. Tommy kirjoittaa pieniä ihania tarinoita, omasta elämästään ja kokemuksistaan ja jokaisessa oli jokin toteamus tai oivallus. Luin kirjaa joka bussimatkan töihin mennessä ja pois tullessa. En muista milloin olisin ollut niin hyvällä tuulella, kuin tuota kirjaa lukiessani. Musta tuntui, että kirjaa lukiessa sain vastauksia omaan elämääni, ymmärsin miettimiäni asioita paremmin. Ennen kaikkea, siitä kirjasta tuli mun terapeutti. 

Pitkään olen pohtinut, miksi jo opittu asia tuntuu katoavan jonnekin ja palaan osittain vanhoihin tapoihin. Tommy kirjoitti aiheesta ja sain vastauksen tähänkin asiaan. Jotta niitä opittuja asioista täytyisi käydä niin monta kertaa käpi, että ne oikeasti ymmärtää ja sisäistää. Aika loogista, en ole itse tullut ajatelleeksi asiaa näin. Huomaan kyllä tiukan paikan tullen, että on tavallaan helpompi ja turvallisempi palata entiseen. Vaikka se tuntuukin hyvältä, se ei sitä ole. Näitä uusia oppeja ja ajatusmalleja jankataan ja käydään läpi niin kauan, että sen tiukan paikan tullen sä et enää hetkahdakkaan siitä. Osaat ottaa vastoinkäymiset vastaan ja käsitellä ne. Kyllähän asioita tulee käsiteltyä vanhojenkin tapojen kautta, mutta mielestäni siinä on liian monta mutkaa välissä. 

Näistä tuntemuksista on jo jonkin aikaa. Tämä kirjoitus piti saada valmiiksi ja julkaistua, koska seuraava kirjoitus liippaa aika läheltä ja tää oli hyvä pohjustus siihen.

Muistakaahan, että elämä on tässä ja nyt. Ei eilen eikä huomenna. Pysähdy hetkeksi, ota hetki itsellesi, kuuntele ja nauti.

-Angeleye-