Tämä on kirjoitus mikä on syntynyt yhden ihmisen ajatuksia kuunnellessani. Pelkästään toisen ihmisen katsominen saattaa saada omat ajatukset juoksemaan. Halusin jakaa tämän tänne, koska tämä kirjoitus on tärkeä minulle. 

Hän istui vastapäätäni tyhjän oloisessa kuppilassa nurkkapöydässä.
Hän katsoi aina suoraan silmiini, kun puhui. Kertoi valloittavia tarinoita, ajatuksia omasta elämästään. Hän kertoi samaan aikaan suullaan ja käsillään.
Välillä tuntui, kuin hän olisi halunnut ottaa käsistäni kiinni ja puristaa tiukasti.

Annoin itseni kuunnella ja heittäytyä täysin hänen maailmansa. Päästin hetkeksi irti todellisuudesta ja uppouduin hänen sisimpäänsä. Annoin itseni olla villi ja vapaa. Vain ja ainoastaan hän ja minä,  siinä pienessä tilassa. En kuullut muiden ääniä, en ympärillä olevaa hälinää. Ainoastaan hänen katseensa, hänen ajatuksensa.

Se heittäytymisen tunne oli jotain sanoin kuvaamatonta. Olin täysin hänen sielunsa sisässä.

Se tuntui, kuin olisin ollut alastomana hänessä kiinni. Kuin hän olisi tarttunut minusta takaapäin, laittanut kätensä ristiin käsieni päälle ja puristanut hellästi. Suudellut kaulaani, samalla hitaasti kuljettaen  pehmeitä käsiään pitkin alastonta vartaloani.

Samanlainen herkkyys, intohimo, tyydyttämisen taito oli hänen sanoissaan.

Kuunnellessani häntä, silmänurkkani kostuivat. Olisin halunnut rutistaa, halata, ottaa hänet aivan lähelleni ja tuntea sen palon mikä hänellä sisällään oli. Minut valtasi tunne, joka sai sieluni syttymään. Se tunne, minkä voi kauniilla ja viisailla sanoilla saada aikaan.
Tuntui, kuin olisin istunut filosofian luennolla. Sanat leijailivat edessäni, koskettaen ja tarkoittaen jokaista sellaisenaan. Sanat, jotka toiset koki viisautena, toiset taas hulluutena. Sanoja, jotka merkitsivät minulle enemmän kuin toisille. Sanat, jotka saivat minut elämään, ajattelemaan.
Sanoja, joita ymmärtäisi vain ja ainoastaan samalla tavalla antautunut sielu.

Hän sai sanat kuulostamaan rakastelulta. Hän sai ne tuntumaan nautinnollisen rajulta syleilyltä. Mystisesti hän sai minut haluamaan lisää sanoja ja itseään.

Se miten luovasti hän pohti oman elämänsä ylä- ja alamäkiä, sai minutkin miettimään omaani.
Ajatus siitä, että elämässä voi olla muutakin. Sai minut tuntemaan itseni vahvaksi, koskemattomaksi. Entistä ei voinut muuttaa, mutta huomisessa on tulevaisuus. Se soi päässäni, luoden uutta ja kaunista.
Intensiivinen katse, minkä hän kohdatessamme loi. Siinä oli kiehtovaa energiaa, himon herättämiä tunteita. Käsin kosketeltavissa oleva voima sai minut kietoutumaan häneen.
Hän oli aidosti läsnä ja hän sai minut tuntemaan itseni halutuksi. Hänen energiansa sai minut olemaan aidosti minä. Sanomaan niitä sanoja, joita sisälläni tunsin. Hän sai minut avautumaan, tulemaan ulos kuorestani. Hänen sanansa saivat minut antautumaan itsellensä, elämälle ja ennen kaikkea minulle itselleni.

Sydämeni hakkasi hänen lähestyessään, tunsin käsien lämmön hänen tarttuessaan minuun kiinni.

Hento tykytys selässäni, tunsin kuinka hän hengitti raskaasti minua vasten. Kääntyessäni häntä kohti, hän katsoi suoraan silmiini. Hymyili ja hävisimme savuna ilmaan.

Elämälle ja sen monille kasvoille!